Kämppä ja muuta mukavaa

Jostain syystä muuttaminen soluasuntoon jännitti huomattavasti enemmän kuin se, miten Saksassa ylipäätään tulee taas toimeen. Kai sitä on vain tottunut liian hyvään ja nyt on aika opetella sopeutumaan johonkin ihan muuhun. 

Sain huoneen neljän hengen solusta ja toistaiseksi muut kämppikset eivät ole vielä ilmaantuneet paikalle. Todennäköisesti viikonloppuna lomien loputtua... Olisin kyllä ihan mielelläni nauttinut oloistani täällä ylhäisessä yksinäisyydessäkin! Kämppä on yllättävän iso ja sijainti lähes täydellinen omaan makuun. Alue on täynnä omakotitaloja sekä pieniä puutarhoja. Sen lisäksi metsä on aivan tien toisella puolella ja julkiset kulkevat parhaimmillaan melkein ulko-oven edestä. Tähän asti olen ainakin viihtynyt paremmin kuin hyvin. Ainoana miinuksena se, ettei ole kuivauskaappia (saisivat ottaa mallia Suomesta)!

Kotikadun näkymiä.

Kevät on täällä jo huomattavasti pidemmällä ja alkaa tuntua jo melkein kesältä. Oli mukavaa kävellä useampi tunti puistossa hiljaisuudessa ja ihastella maisemia. Tuntuu muutenkin heti paljon kotoisammalta, kun ympärillä on paljon metsää ja vettä. Olin oikeastaan melko yllättynyt siitä, miten luonnon keskellä koko kaupunki onkaan. 

Kampukselta aina keskustaan asti ulottuva Park Sanssouci oli melko vaikuttava jo tässä vaiheessa vuotta. En malttaisi odottaa, että kaikki lehdet puhkeaa ja kukkaistutukset pääsevät oikeuksiinsa. Sen lisäksi, että puisto oli jo itsessään  huikea, toi siihen vielä lisää ihasteltavaa useat erilaiset palatsit ja eri kulttuureihin liittyvät rakennukset. 

Olen oikeastaan jo ensimmäisten muutamien päivien aikana vakuuttunut siitä, että tässä kaupungissa ja lähialueilla riittää katseltavaa pidemmäksi aikaa. Olen vain niin malttamaton, että haluisin nähdä kaiken ja mielellään heti. 

Ja mitä tulee ruokaan - olen jo aiemmilla Saksan reissuilla taivastellut etenkin kakkupalojen kokoja, sillä ne on valtavia. Sama pätee kyllä lähes kaikkeen muuhunkin. Se ei näy kuitenkaan hinnassa, ennemminkin vyötäröllä kesän jälkeen!